TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT

1 §
Liiton nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tekstiili- ja vaatetus­teollisuus - Textil- och konfektions­industri ry ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Yhdis­tystä sanotaan jäljempänä liitoksi.

2 §
Liiton tarkoitus ja toiminta

Liiton tarkoituksena on aktiivisesti toimia tekstiili- ja vaatetusteollisuutta harjoittavien jäsentensä edunvalvonta‑, koulutus‑ sekä palvelujärjestönä. Tässä ominaisuudessa liitto toimiala‑ ja työnantajajärjestönä sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n - Finlands Näringsliv (jäljempänä Keskus­liitto) jäse­nenä edistää tekstiili- ja vaatetus­teollisuuden talouspoliittisia etuja sekä jäsenyri­tysten yhteisiä etuja työsuhteita koskevissa asiois­sa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
1. Kehittää jäsentensä yhteistoimintaa.
2. Valvoo alojen talous‑ ja työnantaja­poliit­tisia etuja tavoitteena alojen toimintaedel­lytysten parantaminen.
3. Antaa viranomaisille lausuntoja aloja koskevissa kysymyksissä.
4. Avustaa jäseniä niiden asioidessa viran­omaisten kanssa.
5. Edistää jäsentensä kannattavuutta ja tuottavuutta tarjoamalla niille palveluja tutkimuksen, koulutuksen, selvitysten ja tilastojen muodossa.
6. Harjoittaa julkaisu‑ ja tiedotustoimintaa sekä edistää alojen markkinointia.
7. Edistää yritteliäisyyttä, terveitä liiketoi­minnan muotoja ja korkealaatuista tuo­tantoa.
8. Seuraa jäsentensä työoloja ja pyrkii edistämään hyvien suhteiden aikaansaa­mista ja ylläpitämistä jäsenten ja heihin työsuhteessa olevien kesken, kuten myös työsuhteen eri osapuolia edustavi­en liittojen välillä.
9. Ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä aloja koskevien tietojen vaihtamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi.
10. Pyrkii, milloin se katsotaan tarpeelli­seksi, työehtosopimuksella järjestämään jäsentensä työoloja.
11. Pyrkii ehkäisemään työriidat sekä sel­vittämään ne sovinnollisesti.
12. Pyrkii vakiinnuttamaan tuotannon kan­nalta tarkoituksenmukaiset työehdot.
13. Tukee ja auttaa jäseniä työtaistelun sattuessa.
14. Ohjaa ja neuvoo jäseniään työoloja koskevan lainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa.
15. Toimii ammattitaidon kohottamiseksi ja jäseniin työsuhteessa olevien työolojen kehittämi­seksi.
16. Muillakin edellä lueteltuun toimintaan verrattavilla tavoilla valvoo jäsentensä etuja.

3 §
Jäsenyys

Liiton jäseneksi pääsee hakemuksesta jokai­nen Suomessa toimiva, tekstiili- tai vaate­tusteollisuutta tahi niihin rinnastettavaa teol­lisuutta harjoittava yritys tai tällaisten yri­tysten muodostama yhdistys, joko yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, jonka liiton hallitus hyväksyy jäseneksi.

Jäsenhakemus on osoitettava hallitukselle ja siihen on liitettävä tarpeelliset tiedot jäsenyyttä hakevasta yrityksestä.

Jäsenyyden liitossa tulee kattaa kaikki se tekstiili‑, vaatetus- tai vastaava tuotanto, joka tapahtuu jäsenyrityk­sessä, sen tytär­yhtiöissä tai pääosin samaan omistukseen kuuluvissa muissa alan yrityksissä.

Hallitus voi, mikäli yritys on järjestäytynyt muuhun toimiala‑ tai työnantajaliittoon tahi muista erityisistä syistä hyväksyä jäseneksi vain 2 §:n ensimmäisen kappaleen joko ensimmäisessä tai toisessa kohdassa tarkoi­tettujen asioiden osalta.

Jäseneksi hyväksytyn tulee, edellisessä koh­dassa mainituin mahdollisin poikkeuksin kuulua myös Keskusliittoon yksityisenä jäsenenä, jonka on allekirjoitettava nämä ja Keskusliiton säännöt varustettuna merkin­nällä, että jäsen sitoutuu niitä noudattamaan.

4 §
Toiminnan rahoittaminen

Jäsen suorittaa liitolle jäseneksi tullessaan liittymismaksun sekä vuosittain vuosimak­sun, joiden suuruus, laskentaperusteet ja maksuajat määrätään liiton vuosikokoukses­sa.

Vuosimaksu, jonka peruste on kaikille sama, on kaksiosainen ja määräytyy siten, että kaksi viidennestä liiton vuosimaksutuloista peritään perustuen jäsenyritysten edellisen tilikauden pelkistettyyn jalostusarvoon ja kolme viidennestä jäsenyritysten edellisenä tilikautena maksamiin palkkoihin. Liiton vuosikokous voi vahvistaa, että jalostus­arvon ja palkkojen perusteella määräyty­vän vuosimaksun keskinäinen suhde on toisen­lainen, kuitenkin siten, että palkkojen perus­teella määräytyvä osuus on enintään kolme viidennestä. Tällaista päätöstä on kokouk­sessa kannatettava vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Vuosikokous voi kuitenkin näistä perusteista riippumatta vahvistaa vuosittain euromääräisen vähimmäismaksun.

Jäsenen jalostusarvon perusteella määräyty­vän jäsenmaksun enimmäismäärä on 0,20 % yrityksen jalostusarvosta ja palkkasumman perusteella määräytyvän jäsenmaksun 0,30 % yrityksen palkka­summasta. Näiden maksujen yhteydessä peritään myös Keskus­liiton vastaavat maksut.

Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyys­vuotenaan jäsenmaksun niiden kuukausien osalta joina se sanottuna vuonna on kuulu­nut liittoon.

Jos jäseneksi liittyy sellainen uusi yritys, joka ei ole liittymisvuotta edeltäneenä kalenterivuonna harjoittanut 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa, käytetään vuosimaksun suuruutta laskettaessa jalos­tusarvoa ja palkkasummaa, jotka saadaan laskemalla näiden vuotuinen määrä jäseneksi liittymistä lähinnä seuraavien kahden kalen­terikuukauden perusteella.

Paitsi vuosimaksua voi liittokokous määrätä jäsenille ylimääräisen, edellä vahvistettujen lasku­perusteiden mukaisesti määräytyvän lisämaksun, joka suuruudeltaan saa kuiten­kin olla enintään yhtä suuri kuin jäsenen vuosimaksu.

Myös Keskusliiton sääntöjen 5 §:n mukais­ten velvoitteiden täyttämiseksi voi liitto­kokous päättää ylimääräisen vuosimaksun perimisestä.

Maksun myöhästyessä on yliajalta suoritet­tava korkoa. Koron suuruuden määrää vuo­deksi kerrallaan liiton hallitus.

5 §
Jäsenen tiedonantovelvollisuus

Jäsenen on vuosittain hallituksen määrää­mään ajankohtaan mennessä annettava lii­tolle tiedot edellisenä vuonna työsuhteessa olleiden henkilöiden keskimääräisestä luvusta ja heille maksettujen palkkojen yhteismäärästä sekä tiedot, joiden perusteella jalostusarvon mukaan määräytyvä jäsen­maksuosuus on laskettavissa.

Jäsen on velvollinen muutoinkin antamaan liitolle sen toiminnan kannalta tarpeellisia tilastollisia ja muita tietoja. Jäsentä koskevat tiedot käsitellään luottamuksellisina.

6 §
Jäsenten päätösvalta ja liiton asiainhoito

Päätösvaltaa jäsenet käyttävät liiton kokouk­sissa. Liiton asioita hoitavat ja sen toimin­nasta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja.

7 §
Liiton kokous

Liiton jäsenet kokoontuvat kerran vuodessa sääntömääräiseen vuosikokoukseen hallituk­sen määräämänä päivänä helmi-toukokuun aikana. Ylimääräisiin kokouksiin jäsenet kokoontuvat asian niin vaatiessa tai kun vähintään 1/10 liiton jäsenistä sitä kirjalli­sesti liiton hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Hallitus määrää kokouksen ajan ja paikan.

8 §
Kokouskutsut liiton kokouksiin

Kutsu liiton kokouksiin on lähetettävä jäsenille kirjatulla kirjeellä tai muulla todis­tettavalla tavalla vähintään 10 päivää ennen kokousta.

Ylimääräinen liiton kokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin liiton sääntömääräinen kokous. Jos käsiteltävä asia on kiireellinen, voidaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen lähettää vähintään kolme päivää ennen kokousta.

9 §
Puhe- ja äänivalta liiton kokouksessa

Liiton kokouksessa on jokaisella jäsenmak­sunsa suoritta­neella jäsenellä yksi ääni työn­tekijäin alkavaa 50 lukua kohti sataan saak­ka, sen jälkeen yksi lisä-ääni jokaista alka­vaa sataa työntekijää kohti. Äänimäärään vaikuttava henkilömäärä lasketaan 5 §:n mukaan tehdyn ilmoituksen perusteel­la. Kokouksen puheenjohtaja ja muut kokouk­sen toimihenkilöt valitaan kuitenkin pää­luvun mukaan.

Liiton vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

Liiton vuosikokous:
1. Esitetään hallituksen laatima toiminta­kertomus edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkas­tuskertomus.
2. Vahvistetaan edellisen vuoden tilinpää­tös.
3. Päätetään vastuuvapauden myöntämi­sestä hallituk­sen jäsenille ja toimitus­johtajalle.
4. Päätetään alkaneen vuoden tulo- ja menoarviosta.
5. Vahvistetaan kuluvana vuonna perittä­vän vuosi­maksun suuruus, laskuperus­teet sekä suoritusajat.
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja yksi tai enintään neljä varapuheen­johtajaa.
7. Päätetään hallituksen jäsenten lukumää­rästä.
8. Valitaan erovuoroisten tilalle tulevat hallituk­sen jäsenet.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille vara­miehet tarkastamaan liiton hallintoa ja tilejä. Tilintarkastajien toimikausi on vuosikokouksesta lähinnä seuraavaan vuosikokoukseen.
10. Valitaan liiton edustajat ja näiden vara­miehet Elinkeinoelämän keskusliiton edusta­jistoihin.
11. Käsitellään muut kutsussa mainitut asiat.

Ilmoitus asiasta, jonka jäsen haluaa saattaa sääntömääräi­sen kokouksen käsiteltäväksi, on toimitet­tava hallituk­selle tammikuun aikana.

Ylimääräisessä liiton kokouksessa käsiteltä­vät asiat

Liiton ylimääräisessä kokouksessa käsitel­lään ainoastaan siihen erikseen ilmoitetut asiat.

Liiton kokouksen päätökseksi tulee 17 §:ssä ja 25 §:ssä mainittuja poikkeuksia lukuunot­tamatta se ehdotus, jonka puolesta enimmät äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali, joka pyydettäessä on toi­mitettava sul­jetuin lipuin, arvalla, mutta muissa asioissa tulee kokouksen päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheen­johtaja on kannattanut.

10 §
Hallituksen kokoonpano

Hallitukseen kuuluu vähintään yhdeksän ja enintään kaksikymmentäyksi jäsentä. Jäse­nen toimi­kausi päättyy kolmannen valintaa seuraavan vuosikokouksen päättyessä. Jäsenet valitaan liiton vuosikokouksessa toimikaudeksi ker­rallaan, kuitenkin siten, että uutta jäsentä halli­tukseen valit­taessa voidaan hänen toimikautensa pituu­deksi määrätä yksi, kaksi tai kolme vuotta siten, että kunakin vuonna erovuoroisten jäsenten luku on mahdol­lisim­man lähellä 1/3:aa halli­tuksen kokonais­jäsenluvusta. Hallituk­sen jäseneksi voidaan valita hen­kilö, joka toimii jäsenyhteisön hallituksen jäse­nenä, toimitusjohtajana tai johtajana teks­tiili- tai vaatetustoimialalla.

Hallituksen jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että jäsenet edustavat tasapuoli­sesti jäsenkunnan rakennetta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltai­nen, kun vähin­tään kolmannes jäsenistä on saapuvilla. Kul­lakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinker­taisella äänten enemmistöl­lä. Äänten mennessä tasan rat­kaisee puheen­johtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

11 §
Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on
1. Seurata kehitystä liiton toimintapiirissä sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan edistämään liiton tarkoi­tusperiä.
2. Kutsua koolle varsinainen vuosikokous sekä tarpeelliset ylimääräiset kokoukset ja valmis­tella niissä käsiteltäväksi tule­vat asiat.
3. Hoitaa näiden sääntöjen sekä liiton kokousten antamien ohjeiden mukaan liiton asioita, taloutta ja hallintoa, panna täytäntöön liiton kokousten päätökset, sekä päättää liiton omaisuuden myymi­sestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
4. Päättää jäsenten ottamisesta.
5. Ottaa toimeen ja vapauttaa liiton toimi­tusjohtaja ja muut johtajat sekä määrätä heidän palkkansa.
6. Määrätä ketkä edustavat liittoa tuomio­istuimissa ja virastoissa.
7. Päättää, onko jäseneltä vaadittava liitol­le vahingonkorvausta silloin, kun se näiden sääntöjen mukaan voi tulla ky­symykseen ja määrätä sen suuruus sekä ratkaista liittoon kohdistetut korvaus­vaatimuksia koskevat asiat.
8. Antaa ohjeita ja määräyksiä niistä ylei­sistä periaatteista, joita on noudatettava lakon, saarron tai työsulun joko uhates­sa tai puhjettua.
9. Määritellä kantansa yleisluontoisen tai periaatteellisesti tärkeän työselkkauksen uhatessa tai puhjettua ja tarpeen vaa­tiessa valtuuttaa toimitusjohtaja seuraa­maan työselkkauksen kehitystä ja anta­maan ohjeita työselkkauksen selvittämi­seksi.
10. Vahvistaa ne yleiset periaatteet, joita liitossa on noudatettava neuvotteluissa toimihenkilöitä ja työntekijöitä edusta­vien järjestöjen kanssa.
11. Määritellä yleensä ne toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä liiton asioiden hoitamiseksi näiden sääntöjen sekä hallituksen lainmukaisen vastuuvelvolli­suuden mukaisesti.

Liiton hallitus voi asettaa pysyviä tai tila­päisiä työryhmiä, toimikuntia tai valiokuntia valmistele­maan ja päättämään määrättyjä asioita hallituksen antamien valtuuksien puitteissa.

12 §
Toimialajaostot

Liiton jäsenet, jotka harjoittavat samanta­paista valmistusta, voivat liiton puitteissa muodostaa toimialajaostoja, joissa käsitel­lään jaoston yhteisiä asioita.

13 §
Toimitusjohtajan tehtävät

Toimitusjohtajan tehtävänä on:
1. Pitää liiton kokoukset ja hallitus tietoi­sina kaikista niille näiden sääntöjen mukaan kuulu­vista asioista.
2. Joko itse tai määräämänsä liiton toimi­henkilön välityksellä valmistella ja esitellä liiton kokouksessa, hallituksessa sekä sen asettamissa työryhmissä, toi­mikunnissa ja valiokunnissa käsiteltävät asiat sekä huolehtia siitä, että näistä kokouksista pidetään pöytäkirjaa.
3. Huolehtia hallituksen päätösten täytän­töönpanosta.
4. Johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt.
5. Hoitaa liiton taloutta.
6. Hoitaa liiton suhteita viranomaisiin sekä työmarkkina- ja taloudellisiin järjestöi­hin.
7. Valtuuksiensa puitteissa muutoinkin hoitaa liiton asioita ja tarpeen vaatiessa tehdä esityksiä liiton hallitukselle ja sen asettamille työryhmille, toimikunnille ja valiokunnille liiton asioiden hoitami­seksi.

14 §
Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toimi­tusjohtaja kukin erikseen sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus siihen määrää.

15 §
Tilit

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

16 §
Lakko ja saarto

Jos lakko tai saarto uhkaa puhjeta tai on puhjennut liiton jäsenen yrityksessä, on siitä viipymättä tehtävä ilmoitus liiton toimistoon.

17 §
Työsulku

Työtaistelun synnyttyä tai uhatessa on liiton kokous oikeutettu julistamaan työsulun kokouksen harkitsemassa laajuudessa.

Päätös ei kuitenkaan ole liiton jäsentä vel­voittava, jollei päätöstä kannata vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Jäsenen, joka aikoo toimeenpanna työsulun, tulee siitä sekä sulun syistä ja laajuudesta etukäteen ilmoittaa hallitukselle, älköönkä työsulkuun ryhdyttäkö, ellei hallitus anna siihen lupaa.

18 §
Jäsenille työsulun johdosta maksettavat korvaukset

Lakon tai työsaarron sattuessa tahi liiton kokouksen päätettyä julistaa työsulun jää hallituksen tehtäväksi päättää, onko ja mihin määrään liiton rahastoista maksettava kor­vausta liiton jäsenille. Tämä korvaus määrä­tään sopivimmin määräeräisenä jokaiselta lakon, työsaarron tahi työsulun johdosta todistettavasti menetetyltä työpäivältä.

Jäsen pääsee osalliseksi edellä tässä pykä­lässä mainituista liiton rahastoista suoritetta­vista korvauk­sista sen kalenterivuoden alus­ta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen kun jäsen on yhtäjaksoisesti suorittanut näiden edellyt­tämät vuosi- ym. maksunsa kahtena vuote­na.

19 §
Kielto ottaa työhön lakossa olevia tai työstä suljettuja

Jäsen ei saa lakon tai työsulun kestäessä käyttää työssään toisen järjestäytyneen työn­antajan yrityksessä lakon tehneitä tai työstä suljettuja työntekijöitä eikä muutoin heitä avustaa.

20 §
Yleisten työnantajapoliittisten periaattei­den noudattaminen

Jäsen ei ole oikeutettu liiton suostumuksetta ottamaan palveluksessaan olevien henkilöi­den kanssa tehtäviin työsopimuksiin mää­räyksiä, jotka rajoittavat työnantajan oikeut­ta:
-määrätä työn johdosta ja jaosta,
-ottaa tai erottaa työntekijöitä, riippu­matta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai ei,
-julistaa työsulku, kun se on liiton hyväksymä.

Jäsen ei myöskään ole oikeutettu liiton suostumuksetta:
-tekemään työehtosopimusta
-maksamaan työtaisteluajalta palkkaa työtaisteluun osallistuneelle henkilölle,
-itsenäisesti neuvottelemaan palvelukses­saan olevia henkilöitä edustavien järjes­töjen kanssa,
-suorittamaan yleisluontoisia palkkojen korotuksia tai alennuksia tai ryhtymään muiden työehto­jen osalta toimenpitei­siin, joilla saattaa olla yleisempää kan­tavuutta.

21 §
Seuraamukset sääntöjen ja päätösten sekä yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden vas­taisesta menettelystä

Jäsenen, joka rikkoo näiden sääntöjen mää­räyksiä tai yleisesti noudatettua työnantaja­näkökantaa vastaan, jonka syrjäyttäminen ilmeisesti on omiaan vaikeuttamaan liiton toimintaa tai liiton muitten jäsenten asemaa tahi joka jättää noudattamatta liiton kokous­ten päätöksiä tai hallituksen valtuuk­siensa puitteissa antamia määräyksiä, voi hallitus erottaa ellei se katso varoitusta riittäväksi sekä vaatia suorittamaan liitolle vahingon­korvausta enintään sen määrän, joka vastaa nelinkertaisena summaa, jonka jäsen vii­meksi vuosimaksuna on suorittanut tai olisi pitänyt suorittaa laskettuna näiden sääntöjen 4 §:ssä määrätyllä tavalla.

22 §
Eroaminen liitosta

Jos jäsen haluaa erota liitosta, tulee hänen jättää hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus taikka ilmoittaa siitä suullisesti liiton kokouksen pöytäkirjaan.

Liitosta eroaminen tapahtuu kuusi kuukautta sen jälkeen kun ilmoitus eroamisesta on tehty. Eroava jäsen on velvollinen suoritta­maan eroamisvuoden vuosimaksun koko­naisuudessaan, mikäli jäsenyys on kestänyt koko kalenterivuoden ja eroamisen tapah­tuessa kesken kalenterivuotta eroamista seuraavan täyden puolivuotiskauden lop­puun.

Jäsenyys liitossa lakkaa hallituksen päätök­sellä heti kun jäsen lopettaa tuotannollisen toimintansa tai luovuttaa ne tuotantolaitok­set, joiden perusteella hän on ollut liiton jäsenenä, toiselle tai joutuu konkurssitilaan.

Erotessaan liitosta jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin liitolle suorittamiaan mak­suja.

23 §
Muutoksen haku

Jäsenellä, joka ei tyydy hallituksen edellä 18 §:ssä mainitusta korvauksesta tai 21 §:ssä mainitusta erottamisesta tahi vahingonkor­vauksesta tekemään päätökseen, on oikeus 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saa­tuaan kirjallisesti hakea siihen muutosta liiton kokoukselta. Hakemus on osoitettava hallitukselle.

24 §
Liiton ja sen jäsenten suhde Keskusliit­toon

Näiden sääntöjen ohella liitto noudattaa Keskusliiton sääntöjen jäsenliittoja koskevia määräyksiä. Liiton jäsenet ovat myös vel­volliset täyttämään Keskusliiton sääntöihin perustuvat sitoumukset sekä ne erityiset sopimukset, jotka liiton ja Keskusliiton kesken ehkä tehdään.

25 §
Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan tehdä, jos sitä liiton kokouksessa on kannattanut vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Päätös liiton purkamisesta on vahvistettava samanlaisella määräenemmistöllä uudessa aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä liiton kokouksessa.

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin liiton toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.